Luckylla pikkupikku pentutreffit kotinurkilla =)

Kiva tekstari tuli perjantai illalla =) Luckyn poika Junnu (12kk)) oli viettämässä viikonloppua 100km päässä, ja ehdottivat että voisivat tulla treenaamaan meidän kanssa. Siis niin hauskaa nähdä noita jälkeläisiä!
Saimme mukaan myös Adan (13,5 kk), Luckyn tyttären =) Ja Luckyn Kummitätikin tuli mukaan =)

Ada tyttö,  Lucky Pappa ja Junnu poika

Lunta tuprutti ja pakkastakin oli -12c

Mentiin lähimettään, sillä totesimme että ollaan treenattu niin paljon pelloilla, että tekisi hyvää välillä treenata metsässä. Tiesin paikan minne menisimme: ikäänkuin valtava kuoppa, siis tooodella valtava, josta nousuista olisi helppo nähdä mitä tapahtuu alhaalla, ja suht avaraa. Junnun emännällä oli ajatus treenistä: motivoituja linjoja, eri etäisyyksistä, mutta damit 4kpl, ovat saman kiven ympärillä yhdessä vietynä. Siis yksi koirakko kerrallaan.

Kävelymatkaa oli autolta jonninverran, noin 10-15min.
Junnu sai aloittaa. Yllättävän vaativaksi muodostuu metsä, sillä kun vaihtaa paikkaa, on aina uusia puita vastassa. Hienosti  Junnu ne linjat suoritti. Viimeisen kanssa pikkasen helpotettiin, sillä sille linjalle osui myös kaatunut puu. Senkin Junnu ylitti mallikkaasti =)
Seuraavaksi Ada, jolla oli valtava motivaatio tehdä töitä, mutta pentunen kun vielä on niin muut hajut alkoi kiinnostaa. Ja niitä hajujahan oli sielä paljon, varsinkin jäniksen jälkiä.

Seuraavaksi tehtiin Junnu ja Luckyn kanssa vuorotellen, markkeerauksia samalla kivelle, ja me aina siirryttiin toiseen paikkaan kun oli noudettu vuorollaan. Molemmat koirat vapaana seuraten. Lucky pidemmiltä matkoilta kuin Junnu. Hienosti menivät =)

Lopuksi keskusteltiin autojen luona luovutus harjoituksista, ja suun mälläämisistä, että miten niitä saa pois.
Ja kuinka ehdottoman tärkeetä on koiran tottelevaisuus, ja että koiralta voi jo vaatia tottelevaisuutta enemmän kun ovat 1v vanhoja. llman tiukkaa tottelevaisuutta on tätä lajia mahdotonta harrastaa. Koiran kun pitää totella  myös sielä 100m päässä  ;)

Aivan mahtava päivä oli!

Pieniä onnen pisaroita, ja kynsivaurioita...

Ompas vuosi mennyt äkkiä: Luckyn ja Taran pentuset täyttivät  4.1.2014 VUODEN  <3  Onnea ihan hirmuisesti,  menestystä, ja iloa elämään <3 Tulee mahtava vuosi seurata pentusten tapahtumia =)
Yksi pentu oli jo lonkka- kyynärkuvissa ja tuli AA ja 00 !!! Ja SILMÄT TERVEET =) <3 Chili <3
Lisäys: <3 Lissulla lähti kans eilen lonkat ja kyynärät AA ja 00 <3

Luckylla halkes kynsi joulukuussa, tarkkaa päivää en muista.
Seurailin sitä siinä, ja tietysti just päivää ennen työmatkaani huomasin sen märkivän...
eläinlääkäriaikaa ei mistään saanu akuutisti. Lääkitsin itse ab-kuurilla, joka löytyi kaapista 10päivän ajan (neuvojen mukaan). Parantui...ja tietenkin kuurin jälkeen taas muutaman päivän päästä tulehdus alkoi uudestaan.
Nyt sain ajan LänsirannikonEläinklinikalle meidän 'omalle' lääkärille, mutta viikon päähän.

Olipa aiheellista mennä, sillä Lucky joutui samantein nukutetuksi, ja kynsi leikattiin pois. Oli haljennu entisestään syvemmälle ja oli ihan luuhun saakka.

Nukutus alkoi vaikuttaa ja tassut levis sivuille...

 Ulommaisin kynsi (pikkulilli) halki...

Puolipökkyräisenä koko päivän iltaan saakka, hyppäs silti ite autoon

ja sohvalle  =)

Siteen vaihto leikkausta seuraavana aamuna,kynttä oli jo alkanu kasvaa.

6 päivää leikkauksesta =) Ohut kynsikerros jo päällä =) Kova antibioottikuuri 10pv.

Tasssun suojana oli kevytsidepakkaus. Kun aamulla päästin Luckyn pihalle, niin suojasin sen kertakäyttökumihanskalla jonka sormet käänsin sisäpuolelle ja teipillä ympäri. Lenkille laitoin tuplana,

mutta Luckyn kunnon noustessa nuo hanskat perstoutui samantein..siispä päätettiin lenkkeillä ilman mitään ja heti kotiin tullessa suihkun kautta ja kuivaus, haavaspraytä http://www.yliopistonverkkoapteekki.fi/COTHIVET-DESINFIOIVA-HAAVASUMUTE-VET-30-tai-100-ml, ja uusi kevytsidepakkaus.

Olen miettinyt noita kynnen halkeamisia...Nimittäin kun Lucky söi Royal Caninia 3,5v niin 

koskaan ei haljennu kynsiä. Nyt tuossa elokuussa vaihdoin ruoan Jahti&Vahtiin. Nimittäin meidän edesmenneellä kikkura poika Cirolla halkes kynsiä tuon tuostakin, ja Ciro söi silloin ties mitä eli Luppaa ja Sertiä vanhempana. nuorempana vain Eukanubaa. Johtuisko kynsien halkeilu noista ruoista?

Onkohan niissä jotain puutteita...? Hivenaineita? Tai, onko vain huono säkä?

Luckylla on kaikenkaikkiaan ollut paljon tassuongelmia: anturan halkeamisia ja muita. Mutta ihmekös tuo: niin julmettomalla tassujen käytöllä noita haavereita luulis tulevan enemmänkin! ;D 

Katarakta tuli ja Kvarnhällin mylly meni nurin...hetkeksi

Masennus iski ihan täysillä....Siksi en ole jaksanu kirjoittaa tänne mitään yli  kuukauteen.

(Kirjoitan tämän vasta nyt, koska haluan olla kaikille asianomaisille lojaali ja rehellinen, ja nyt Luckyn kasvattajakin Tanskassakin tietää asiasta, vaikkakin tämähän on jo levinnyt... )

Luckylle oli katsottu narttu jalostukseen, ja siitä syystä (ja muutenkin) piti silmäpeilaus suorittaa, sillä peilaus on voimassa vain 2v kerrallaan. 

Menin peilaukseen Vaasassa rennoin mielin...Lucky käyttäytyi ahtaassa odotushuoneessa, jossa oli 7 koiraa yhtäaikaa todella mallikkaasti muista piittaamatta.

Lucky Vaasassa ell odotushuoneessa, 2,5h odotusta.

Tässä selvennyksen vuoksi:  Noutajien jalostusta varten tehtävä tarkastukset (http://www.labradori.fi/jalostus/jalostustyoohje/jto/).
Tässä Labradorin noutajien sivuilta:
http://www.labradori.fi/jalostus/terveys/silmat/

Luckylla tarkistus peilauksessa Lahdessa todettiin seuraavaa:
Katarakta, ei perinnöllinen, epäilyttävä.

Suturuktassa niin pieni kohta, että piti mikroskoopilla katsoa. Eli PALJAALLA silmällä  taskulampulla katsoen se EI näy, kuten minulle on niin moni tietäväinen on sanonut. Ell Pärnänen (Lahdessa) sanoi, että naurettavan pieni, mutta kun se on tyypillisessä kohdassa, niin se laitetaan epäilyttäväksi. Jos se PILKKU olisi ollut millinkin sivussa, olisi se kuulema ollut ihan OK. Hän pyysi peilauttamaan uudestaan vuoden päästä. Sanoi, ettei tuota voi edes HC:ksi nimittää. Hänen mielestään tässä tapauksessa ei nähdä metsää puilta, sillä koira ei koskaan tule tästä kärsimään, näkö ei huonone, eikä  tule sokeutumaan. Eli toisinsanoen ei yhtään mitään vikaa! Kaikenlisäksi tuon kataraktan periytyvyyttä ei tunneta. Nimittäin Suomessakin on käyttölinjaisia labbis-linjoja, joissa tuota on taustalla, mutta se pomppaa silloin tällöin jollekkin epäonnekkaalle, kuten nyt Luckylle.
Lahteen lähdimme, sillä tuota oli minulle suositeltu, lisäksi (monelle niinku tiedoksi!) oli meillä työmatka Tampereelle, eli se sopi siihen samaan reissuun. Lahteen lähdimme siksikin, että tämän alan ammattilaiset sitä pyysivät (ja näillä en tarkoita tuomareita tai harrastajia). Jääkööt nyt kertomatta keitä he ovat...Jos tuo olisi todettu selkeäksi tapaukseksi, =koiran näkö kärsisi, olisin jättänyt asian tuohon.
Minä en lähtenyt Lahteen asti siksi, että olisin kuvitellut tuon pilkun jotenkin kadonneen!

Lucky Lahdessa odotus huoneessa.

Kahdessa edellisessä peilauksessa peilauslääkärinä oli molemmissa sama lääkäri! Samainen toisen kerran peilannut lääkäri kysyi ensimmäisen peilauksen tulosta, mutta minulla ei ollut sitä mukana. Kun kuulema tällainen olisi pitänyt näkyä jo ensimmäisellä kerralla ????????  (nyt peilauksessa oli mukana uusi harjoittelija...olisko tarkkuus ollu sen vuoksi erilaista ;)?
Olen sen verran pedantti, että olisin todellakin halunnut nähdä tuloksen myös 1.kerralla!!!! Pedantti jo silloin ennenkuin Luckya olin edes hankkimassa, yhdessä kasvattajan kanssa urosta etsien. Olisin HETI voinut kieltäytyä Luckyn käytöstä!
'Hienoa' sellaiset jälkiviisaudet niiltä joilta kysyin ennen Luckyn hankintaa, että olisko löytynyt jotain taustoilta...vaan nythän niitä jopa löytyykin...kun on nyt tiedossa!


Koska Luckya on pyytänyt jalostukseen 14 nartun omistajaa, ja olen kieltäytynyt, eri syistä, mutta myös siksi, etten ole missään nimessä hankkinut tänne siitosurosta, vaan harrastuskoiran itselle, niin tällä hetkellä olen oikeasti tyytyväinen, että olen ollut jääräpää (monista haukkumisista viis viitaten).
Kahdet pentueet on Luckylla jalostettu puhtailla silmäpapereilla, ja jokaisesta14.sta pennusta omistajineen olen ylpeä! Monelta on tullut kannustuksia, ja iloisia viestejä miten onnelllisia ovat koiristaan kuinka upeesti toimivat =) Sitä vaan ihmettelen, että kun tämmöinen voi tulla VASTA koiran aikuistuttua, niin miksi monet kasvattajat haluavat käyttää nuoria uroksia jalostukseen? Miksei odoteta koiran aikuistumista? Minä itse olin tuon jalostuksen suhteen hemmetin tarkka! Koska olin saanut kokeneilta jalostusurosten omistajilta (huom monelta!, omalta kasvattajaltanikin jo Luckyn ollessa pentu)kuulla, että aina ollaan syyttämässä urosta, jos jotain menee pieleen jalostuksessa.

Ada <3, Luckyn-tytär, jonka kanssa eilen illalla treenattiin.

Kirjoitan tämän postauksen myös siksi nyt, sillä Luckyn kasvattaja on vastannut nyt (on muuttanut toiselle paikkakunnalle, ja ollut kiireitä). Hän lähetti kaikille Luckyn jälkeläsille lämpöisiä terveisiä, että koirat on varmasti hyviä, ja että nähtävästi Suomessa ollaan näin tarkkoja jalostuksessa. Nimittäin Tanskassa ja Ruotsissa Luckya saisi ihan huoletta käyttää jalostukseen. Ja että kun periytymiskaavaa ei kataraktan kohdalla vieläkään tiedetä, se voi hypätä monen polven yli. Ja hän on keskustellut Tanskan silmäpeilauslääkärin kanssa, ja lääkäri sanoi että ei missään nimessä pitäis pidättäytyä jalostuksesta tässä tapauksessa. (Hän olisi jo moneen kertaan halunnut ostaa Luckyn takaisin, sillä Lucky on huippu koira hänen mielestään, kuin myös monen muun Suomalaisen huippu ohjaajan mielestä.)
Tosiasia siis on, että muualla maailmassa Luckylla ei olisi mitään vikaa =D Ell Pärnänen tätä myös ihmetteli...

Osa Luckyn kasvattajan kirjoitusta:
'Jeg er ked at Lucky nu er udelukket af avl, det er virkelig et uheld for hele Finland, da han kunne have bidraget men en masse ny i avlen - øv men håber du ønsker at beholde Lucky alligevel selv om det er slut med tjene lidt penge på avl. 'Min dyrlæge siger man ikke skal smide gode hunde væk fordi de har HC, dog skal man ikke dobbelt på det. Og betyder ikke at alle hvalpe får det fordi lucky har det sådan hænger det ikke sammen.'

I dk er der ikke avls forbud. 

Det er virkelig trist at Finland har så  stramme regler.'

Vapaa käännös: 'Olen pahoillani että Lucky on nyt poistettu jalostuksesta, se on todella surullista koko Suomelle, kun se olisi voinut olla myötävaikuttajana paljolla uudella jalostuksessa-paskat mutta toivon että pidät Luckyn kuitenkin itselläsi vaikka pikkurahan ansainti on nyt loppu.
Minun eläinlääkärini sanoi, ettei pidä poistaa hyviä koiria jalostuksesta jos niillä on HC, kylläkään ei pidä tuplata sitä (tarkoittaa että ei käytetä urosta ja narttua joilla molemmilla on HC). Kaikki pennut eivät sitä saa, vaikka Luckylla se on, niin se ei mene.
Tanskassa se ei ole jalostuskiellossa. 
On todella surullista, että Suomessa on noin tiukat säännöt.'

Täss Luckyn kasvattajan sivut:
http://www.piper-field.com/piperfield.html


Olen vastannut kasvattajalle, että tämän parempaa koiraa tuskin tulen enään saamaan, ja Lucky on minulle ja meidän perheelle niin rakas, että koiraa ei todellakaan myydä pois <3 Kiitos Luckyn, olen oppinut paljon enemmän kuin olisin ikinä voinut edes uneksia!!! Lisäksi olen saanut  ystävikseni ympäri Suomen ihania noutajaharrastajia, jotka aidosti ovat myötäeläneet tässä harmaudessa. Minulle on soitettu ympäri Suomea ja lohduttamalla kerrottu paljon pahemmista taudeista, jotka todellakin vaikuttavat koiran ja sen kanssa elävien ihmisten elämään.  Pahempana pidän sitä, että kun jalostusmateriaalia on niin vähän, niin käytetään luonteeltaan 'viallisia'  kunhan ne koirat ovat hyvien ohjaajien ansiosta saaneet meriittiä. TAI että PIMITETÄÄN terveystuloksia! 
Ja vielä kerran: Olen aikoinani hankkinut itselleni  ENSISIJAISESTI hyvän HARRASTUS/METSÄSTYS koiran, ja sitä ei niin vaan hankittukkaan! 4kk tiiviin jokapäiväisen sähköposti keskustelun ja terveystulosten etsimisen jälkeen, uskalsin kysyä että myykö kasvattaja minulle. Lisäksi, MINÄ en tiennyt, että Tanskassa on eri jalostusohjeet  kuin meillä Suomessa, eikä tietenkään Tanskalainen kasvattajakaan. Toki kuvittelin, että HC on kuten Suomessa, niin Tanskassakin jalostuskieltolistalla. Tässä Luckyn äidin terveystiedot:

Piper, Luckyn mamma =)

http://www.piper-field.com/om-piper.html 
(Suomennan öjnelys = silmäpeilaus, ei perinnöllisiä silmäsairauksia)

Luckyn iskän terveystiedot:
http://www.batmoors.dk/artikler-om-hunde/hillus-powell-sundhed
(öjnestatus ja optigen on silmät, ja ne ovat puhtaat)
Mutta tuolla taustalla niitä sitten on...
Lisäksi ei vielä MONI MUUKAAN Suomessa asiaan perehtynyt  sitä tiedä. Eli tämä onkin se suurin syy, miksi nyt näin on käynyt. Maiden väliset erilaiset jalostussuositukset. 

 Lisä 'bonuksena' olin ajatellut, että JOS kerran koiran tuon ulkomailta, niin voishan se myös EHKÄ edesauttaa Suomen käyttölinjaisten labradorien geenejä.  Itselleni oli aikamoinen hämmästys, kun Luckyn ensimmäisen vuoden aikana jalostus kyselijöitä oli jo 5! En oikein edes osannut niihin kyselyihin suhtautua, ja vielä vähemmän kiukkuisiin kasvattajiin joille kielteisen vastauksen annoin.
Minä kun en halunnut pilata omaa harrastus urostani liian aikaisilla 'tyttöleikeillä' ;). Ja kun EN ollut tuonut MATODORI-urosta Suomeen.


En ole, enkä ole ollut, enkä tule olemaan pikkurahan tarpeessa Luckyn jalostuskäytöllä, tai käyttämättömyydellä....  Olishan tässä 'rikastunut' jos olisin ollut rahan ahne!



Tulen tästä eteenkinpäin harrastamaan samallalailla, treenaten, kilpaillen ja hyviä ystäviä tavaten ja Luckyn Lapsosia seuraten innolla ja kovasti toivoen, ettei kukaan heistä saa tätä inhottavaa nimi-diagnoosia =)
Ja USKALLAN jopa tulevaisuudessa hankkia uudenkin koiran Tanskasta, sillä se on nyt jo paljon helpompaa kun on yhteydet sinne olemassa valmiina.

'Mikäs hässäkkä se on Mamma täs nyt oikein ollu? Minähän noudan nenälläni ja jaloillani ja SUURELLA HIMOLLA ja ILOLLA ja SINULLE   =)' 

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE NOME-HARRASTAJILLE!!!

Loppusyksyn tapahtumia ja mietteitä ...21.11.2013

Näin ne viikot vaan menee. Olen perustamassa yritystä, ja se onkin sitten verottanut tämän blogin kirjoittelua. Toki on treenattu vähintään kerran viikossa (liian vähän Luckylle), ja onni on saada hoitaa kotoapäin suurimmaksi osaksi näitä firman asioita, joten lenkille on päästy tähän vuoden pimeimpään aikaan päivänvalon aikana.

Degertäsket ohkaisessa jäässä 20.11.2013

Tulee vaan huomatuksi, että asioita joita on treenannu koiralle, unohtuu ja ruostuu kun ei niitä taitoja pidä yllä. Näin se vaan menee. On turha kuvitella, että opetetut asiat pysyisi hyvin päässä jos ei niitä käytä. Lisäksi koko arki muuttuu 'lepsummaksi' ja koira sen huomaa, ja koirasta sen huomaa ;)

Luckya on pyydetty jalostukseen, ja mietin pitkään että annanko periksi periaatteestani antaa Luckya vielä käyttöön. Niin siis ihan omasta periaatteesta...Moni muu on aivan toista mieltä, tiedän.

Periaate on 'ollut' se, että halusin ensin katsoa mitä Lucky noille kahdelle pentueelle jättää, onko se niin hyvää jalostusmateriaalia, että uskaltaa taas antaa eteenpäin. En halua kenellekkään pahaa mieltä, enkä Luckylle huonoa mainetta. Ja siitä syystä keskustelinkin aiheesta ennen luvan antamiseksi monen paljon viisaamman kanssa, kuten Luckyn kasvattajan ja monen muun pitkäaikaisen harrastajan ja kasvattajan kanssa. Kyseessä olisi edellisen yhdistelmän uusiminen tavallaan, sillä Taran sisko Reetalle Luckya kysyttiin. Olen hyvin iloinen siitä, että tuo Luckyn ja Taran yhdistelmä on havaittu niin hyväksi, että yhdistelmä kannattaa uusia. Kysyjänä kun on kuitenkin Taran kasvattaja! Monelta suunnalta tullut hyväksyminen tämän yhdistelmän uusimiselle antoi minulle 'luvan' vastata myöntyvästi =)

Siispä toivomme uusia vauhdikkaita, rohkeita, nopeasti oppivia, hyväluontoisia metsästäjien palvelijoita ja perheenjäseniä tänne meidän kaikien iloksi <3 

14.11.2013 Degerträsket 

Olin tässä taannoin SNJ:n (Suomen Noutajakoirajärjestö) 50v juhlissa Riihimäellä. On hienoa olla jäsen niin upeassa järjestössä, jossa on hyvä ja kattava verkosto kaikkeen harrastamiseen. Sain tavata vanhoja nome tuomareita, joita en ole hetkeen tavannut, ja höpötellä ulkomuototuomarin kanssa tulevaisuudesta koiran jalostuksessa. Ja mikä intohimo on näillä vuosikymmeniä harrastaneilla noutajaharrastajilla yhteistä! Itse olen ollut jäsenenä vuodesta 1992, ja tämä harrastus vain syvenee ja paranee...

Huomenna on oman paikallis yhdistyksen syyskokous ja pikkujoulujuhla, ja tänään vien Luckyn silmäpeilaukseen...jännittäviä aikoja =)

Antaa talven tulla =)

Tätä kirjoittelen sinistä hetkeä välillä ikkunasta ihaillen, ja Lucky rennosti tuhisee tulevasta tietämättömänä ;)

Jännittävä jahtireissu su 20.10.2013

Meillä oli kunnia ja ilo saada taas jälleen kutsu jahtiin =) NIIIN TOSI UPEETA!!! Tämähän on sitä juuri johon oikeasti treenataan, eli pienriistan talteenottoon.
Tällä kertaa pääsi Kepokin mukaan, aivan mahtavaa, sillä hän sai otettua oikein hyviä kuvia,
Kiitos Kepolle =)

Iltaa ennen oli taas jänskää se pakkaaminen...pakkasta kun oli luvattu yöksi jokunen aste, ja kampetta piti miettiä niin että pystyy istumaan passissa muutaman tunnin, ja sen jälkeen vielä peltolenkille fasaaneja etsimään. Eli sekä lämpöistä, että sitten kerroksittain, jotta olisi helppo vähentää. Jalkoihin päätin laittaa ekaa kertaa Much Booth saappaat, sillä näiden on luvattu olevan varrrrmasti lämpöiset http://www.muckbootcompany.com/MerchantUploads/edgeHWMuckBoot/ASP-000A-Zoom.jpg.  Paikalle mentiin ennen auringonnousua, eli klo 7 olimme paikalla. Metsästäjä kaveri joka oli meidät kutsunut, oli jo asetellut sorsan kuvat valmiiksi ryhmiin jokeen. Joki oli ollut hyvin vähäisessä jäässä silloin...

....Istuttiin hiljaa...ja metsästäjä aloitti sorsien houkuttelun pillillä...aluksi tuntui siltä, ettei niitä sorsia ole, kun kukaan ei vastaillut heti, kuten viime viikonloppuna tapahtui. Mutta sitten yhtäkkiä alkoi tapahtua! Yksi sorsa alkoi lähestyä kuvia oikealta, keskustellen sorsapillin kanssa...ja tulikin tarpeeksi lähelle> Laukaus! Ja käsky lähettää Lucky sorsalle...Luckylle muodostui jään reuna jonkinlaiseksi rajaksi. Se jää oli suht ohkaista, mutta vastusti tietenkin pikkasen. Sanoin metsästäjälle, että lähettää oman kokeneemman koiran sorsaa noutamaan. Olisitte nähny miten Luckya sieppas kun toinen meni!!!

Nuo tuossa edessä on sorsan kuvia, ja lintu on niiden takana.

Tätä tirppanaa Lucky tuijotteli...toinen kun oli sen saanu noutaa ;)

Toisen tiputuksen jälkeen ei kahta kertaa tarvinnu Luckylle sanoa ETEEN ;) Sehän meni

ku juna läpi jäiden! Luckylle toimii tuo kateus...;) Ei ollu jäistä enään tietoakaan! 

'Ole hyvä Mamma' =) 

Oli haavakko, eikä tiputtanu sitä, vaan oikein kattoi että se lintu varmasti tuli ja pysyi mun kädessä =)

Jäisessä vedessä uinnin jälkeen on syytä kuivata koiran takapää kunnolla. Muuten voi kylmästä koira saada vesihännän : http://www.elainlaakariasemaakuutti.fi/FI/usein-kysyttya/kesan-vaarat/vesihanta-hannan-kiputila.html

Ja miten Lucky nautti kun sitä kuivasin!

Heh...noutajamuotia? Noh käärin huivini hetkeksi Luckyn kaulaan, mutta kuten ilmeestä näkee, olis se vaan halunnu jatkaa töitä =) Eli kaulaliina kaulasta veks samantein =)

Ookoo, jatketaan!

Seuraavat  kaksi tippui todella kauas ja metsästäjä kaverini lähti niitä koiransa kanssa hakemaan n. 300m päähän meistä. 

Ja Luckylle taas kova paikka! Toinen sai mennä!

MINÄ haluan noutaa!!! Miks toi toinen saa???

Ja mitä sieltä veneestä sitten tulikaan: Kepon lintukirjan mukaan

Tukkatöyssy! Treenilinnuksi saatiin =)

Tehtiin siinä rannassa sitten Tukkatöyssy treenit, saattaapi nimittäin tuotakin lajia joskus Nome kokeessa esiintyä.

Päivän päätteeksi päästiin vielä fasaaneja katteleen peltoja kierrellen. Koirat saivat vuorotellen juosta ylösajaen. Lopuksi kyllä totesin, että ehkä se ei ole Luckyn kannalta hyväksi, sillä elävän riistan perään ei passais juosta. Löydettiin kaksi fasaania, mutta ne saivatkin jäädä lentelemään ens kertaan =)

Huippu päivä!

Lokakuun puolivälin jahti- ja treenitapahtumia

Koekausi on takana, joten nyt voi metsästykseenkin keskittyä ilman että ne lämpimät riistat sekoittaisi Luckyn pään (lue=minun pään). Tai muut mahdolliset äkkipikaiset  minun omat töppäykset metsästystilanteissa...metsästys kun on nopea tahtista, ja on tehtävä nopeita ratkaisuja ja saatava riista nopeasti talteen. Ihan oikea metsästys opettaa koiralle todella paljon...

Nyt keskitytään  myös treeniin siten kuin  nome b AVO luokka nyt vaatii. Mekun joudumme nyt siihen ensi vuonna siirtyä...

LAUANTAI 12.10.2013

Olimme onneksemme saaneet kutsun tuttavan mökille treenaamaan oikein hyvään kaislikkorantaan.
Ystävämme oli sulattanut fasaanin, pari lokkia, ja variksen. Meillä oli mukana 4 varista ja yksi harakka.
Päätimme treenata uroksemme vuorotellen. Luckylle oli nähtävästi rankkaa olla autossa ja NÄHDÄ ja KUULLA kuinka treenasimme vieraan koiran kanssa ;) Ei muuten pystyny pysymään äänettömästi vuoroaan odotellen =/


Tervetuliaiskaffien aikana suunnittelimme treenit yhdessä. Päätimme treenata linjamarkkeerauksia. Kerroin Jyryn ed talven treeniohjeen markkeerauksen opettamiseen. Eli että ekan heiton jälkeen heitetään n. 5m vielä kauemmas ja siitä kolmas taas 5m eteenpäin... Eli, että koiran pitää itse hiffata tuo pudotuksen siirtyminen. Molemmat koirat selvitti tuon harjoituksen juuri niinku piti.
Nämä markkeeraukset tehtiin avomaalle tiheän metsikön viereen. Matkaa oli ekalle pudotukselle n.20m.

Seuraavaksi siirryttiin tiheään ja korkeaan kaislikkoon. Tehtiin sielä sama, mutta kaksi tiputusta. Olipa heti vaikeampaa! Mutta Lucky selvitti tehtävät oikein mallikkaasti.
Keskusteltiin tuon treenin jälkeen, että jännästi molemmat koirat alkoi hiffata tuon jujun loppua kohti todella hyvin =)

---> pakkaamaan eväitä ja kamppeita seuraavan päivän koitoksiin---nukkumaan ajoissa, ja herätys klo 4.45--->



SUNNUNTAI 13.10.2013 Sorsastus

Mamma sanoo: "Nonni, hyvä poika!" Lucky sanoo: " Lisää!"

Muistan kuinka eräs todella pitkä aikainen noutajakokeita harrastanut, ja myös metsästyksissä mukana ollut kaveri aikoinaan sanoi, että myös metsästystilanteessa pitää muistaa samat asiat kuin koetilanteissa ja treeneissä.
Yksi näistä tärkeimmistä on se ettei päästä koiraa paukkunoutamaan (=koira lähtee ilman noutolupaa)...ei vaikka mitä tapahtuis. Ja että koiran on oltava ehdottoman tottelevainen, eli tultava luokse kutsuttaessa, ja pysyttävä paikalla rauhassa, ja oltava ohjattavissa, JA oltava hiljaa (=vinkumatta=äänetön) JA oltava tarkkaavainen...Ja että koiranohjaan tulisi olla mukana noissa tilanteissa, mielellään nähdä minne tippuu.

Lucky passissa tarkkana, kaula venyneenä =)

Varmuuden vuoksi kytkettynä...alkoi Luckya laskeutuvat sorsat, ja sorsapillitys 

niin kiinnostaa....

Se mitä olen oppinut metästystilanteissa, on ne asiat joita ollaan treenattu, mutta joiden tarkoitus ei ole avautunut  treeneissä. Ja kaikki on melkeimpä siihen tottelevaisuuteen liittyviä asioita.

Yksi tapahtuma tämän sunnuntaiaamun jahdissa  opetti minut ymmärtämään miksi koiran on tuotava juuri SE riista talteen jonka haluat, häiriköistä piittaamatta:
Istutaan hiljaa piilossa rantapusikossa (no okei...pikkusen meinas Lucky kuumua  sorsapillityksestä,ja pikku piippaus kuului, mut sai het hanskasta). Metsästäjä sai houkuteltua kuville (=sorsan näköisiä muovisia lintuja, jotka on aseteltu veteen tiettyyn kaavioon) n. 50 sorsaa..noin 10 linnun erissä.
Yhtäkkiä metsästäjä nousi ja ampui! Sanoi, että pystyykö Lucky tuon noutamaan. Metsästäjällä oli nimittäin oma todella kokenut labradoritypykkä, joka olis saanu noutaa, mikäli olisin empiny.
Lähetin Luckyn hakuun, sillä me kumpikaan ei nähty pudotusta... Ja Lucky uikin noille kuville...pelkäsin sen takertuvan niihin, mut onneksi ei. Pyysin Luckyn takas rantaan ja metsästäjä näytti meille paikan mistä sain linjalle ohjattua, jolloin myös itekin näin pudotetun sorsan. Lucky lähti kuin juna 'ETEEN' =) Vahvistin vielä kuvien kohdalla 'ETEEN' ja niin se vaan meni...hirrrrveellä vauhdilla. Samassa paikalle oli laskeutumassa  UUSI 10 sorsan erä. Metsästäjä kysyi, että saako ampua. 'Ilman muuta' sanoin. Niin kävi laukaus, ennenkuin Lucky ehti ohjatulle sorsalleen. Luckyn napattua sorsa, tippui se toinen n. 10m päähän...haavakkona! Arvelin Luckyn hylkäävän suussaan olevan sorsan ja lähtevän sille haavakolle, niin kovasti se räpiköivä lintu houkutteli...sanoin metsästäjälle, että lähettää omansa heti haavakolle, ja samassa pillitin Luckylle luoksetulon. Toinen koira lähti noutamaan ja Lucky ohitti sen tuoden sorsan minulle =) Upea tilanne!!!! Ja molemmat koirat toimi juuri niinkuin piti! Olishan tuosta tosiaan voinu syntyä varsinainen soppa, jos Lucky olis tiputtanu jo suussa olevan sorsan, tai tuo toinen koira olisi mustasukkaisuuksissaan napannu Luckyn suusta sorsan, ja vielä jos MOLEMMAT koirat olis menny haavakolle!
Mutta meni juuri niinkuin piti =)
Hyvä opetus molemmille koirille kuin myös meille koiran ohjaajille.
Vaikeutta olisi nostanut vielä se, jos minulla olis ollut oma ase ja molemmat oltais ammuttu. Sekin tilanne mahdollisesti vielä tullee...

Käytiin vielä kiertämässä lähipellon reunat, jos vaikka oltais fasaaneja, lehtokurppia, jäniksiä nähty.
Yhden lehtokurpan Lucky nosti ilmaan. Ja hei yks juttu: Lucky tällä kertaa jopa pikkasen tajus mitä on ylösnostattaminen..tai sitten ei, mutta jokatapauksessa se ei juossu ku ääliö pitkin peltoa, vaan sain sen nousemaan pellolta metsään ja peltosaarekkeisiin =)

Jos ihmettelette kuvien hämyisyyttä tai epäselvyyttä, niin kerrottakoon, että sorsastamaan mennään ennen auringonnousua, ja vielä niin että kaikki kuvat on viritettyinä vesille ja passipaikka rakennettuna ENNEN kuin aurinko nousee, eli aamulennolla näin =)

Paikalle ajaminenkin on aina pikkuinen seikkailu ;) Piti löytää tietty aita, ja kohta johonka auto jätettiin...pimeässä! Onneksi tuttu taskulamppu pimeestä toivotti meidät tervetulleeksi...olimme perillä oikeassa paikassa! 

Arki illan lenkki ja pikku ohjaus treeni 3.10.2013

Ohjaus tuolla kaukana näkyvästä valkoisesta kepistä vielä samanverran ulospäin...seuraavalle kepille =)

'Hyvä poika'  'Good draeng' !!!

'Ei saa hyppiä!'

Kolme ohjausta tällä pellolla, ja kolme jo tullessa tänne peltotietä pitkin =)

Lisäksi vielä sivuille ohjaukset motivoidusti...

Hyvä poika! <3