Muutama viikko sit päätin opettaa Luckyn hyppäämään soutuveneestä noutamaan damia.
Olin lukenut Jyry Tuomisen kirjasta
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9529273037 tuon kohdan, onneksi, sillä muuten olisin tehny JUST väärin.
Nimittäin pitää soutaa niin kauas rannoista (puhun nyt saaristosta), ettei koiralle tule pieneen mieleenkään lähteä palauttamaan rantaan, vaan näkee lähimmäksi palautuskohteeksi veneen jossa ohjaaja istuu.
Tyttäreni souti merelle, ja kun katsoin olevamme tarpeeksi ulkona, heitin damin noin 5m päähän, just niin houkuttelevaksi ja lyhyeksi matkaksi, että varmasti onnistuu.
Lucky ponkas vauhdilla veneen peräosasta (nimenomaan, sillä silloin vene ei keiku kun koiran avustaa veneeseen kallon takaa yhdellä kädellä tukien, eli ei kiinni ottaen ja nostaen, vaan niin, että koira saa ikäänkuin vipuvarren ja ponkaisee itsensä ylös veneeseen kevyesti), ja lähti noutamaan vauhdilla.
Palauttaessaan näin Luckyn silmistä kuinka se vilkuili rantoja, ja kun kutsuin sitä nätisti, niin se alkoi tulla veneen perään. Toistin heiton uudestaan...ja sama juttu =) Luovutus ja ravista käsky. Onneks oli lämmintä vettä ja aurinkoa ja ohuet nopeasti kuivuvat vaatteet ;)
Toinen kerta ei sit mennykkään niinku Strömsössä, vaan niinku Kvarnhällissä...
Lähdettiin souteleen, ja minä soudin (VIRHE) kun ei ollut tarkoitus treenata. Lucky karkas veneestä (houkutus oli liian suuri kun soudin liian lähelle lintuja), huusin ku paviaani sille EI, ja onneksi se kääntyi takas veneelle ilman lintua, ja veneeseen nousu ei sitten ollutkaan niin vaan...NOH, ylös saatiin Lucky, mutta...
Se 'mutta' selvis sitten seuraavalla viikolla soutelemassa: ei se veteen hyppääminen ollutkaan niin vaan itsestään selvää =( Oli jääny pojalle jonkinasteen trauma siitä häsläyksestä veneeseen noususta. Onneksi KEPO keksi, että soudetaanpa rantaan ja lähetetään Lucky sieltä noutamaan, siis veneestä silti. Ja kaikki sujui taas niinku Strömsössä =) No problem! Palauttikin suoraan vedestä veneeseen!!! Ihan niinku pitääkin!
Muutaman kerran sitä siinä sitten tehtiin ja jokakerta onnistuminen =)
Tämä yllä oleva kuva onkin sitten ihan vaan souteluretkestä, koska päätin, että koira ei saa luulla saavansa noutaa jokakerta kun mennään soutuveneellä= 'aina ei tapahdu jotain, kun jonnekkin mennään'-menetelmä.
Viikko sitten sunnuntaina saatiin kutsu vanhan noutajaharrastajan mökille kaislatreenaamaan.
On siitä sittenkin ollut hyötyä opettaa Lucky palauttamaan suoraviivaisesti vettä pitkin =) Nimittäin Luckylle tehtiin kapeaan (n. 5m leveä) ruopattuun uomaan kaislarannat sivuilla kuulomarkkeeraus. Matka oli noin 30m. Eli kävelimme lähetyspaikkaa kohti kun dami heitettiin, Lucky pelkästään kuuli heiton, ei nähnyt sitä.
Lähetin uoman pohjukasta linjalle, ja Lucky lähti kuin ohjus osoittamaani suuntaan. Välillä oli lummelampareita, ja toistin eteen-käskyn just sitä ennen. Ihanaa oli nähdä miten Lucky LUOTTI, ja jatkoi matkaa. Sama käsky kun lampare oli loppumassa. Siitä 10m päässä dami jo olikin =)
Ja Lucky tosiaankin palautti uimalla takaisin, eikä edes miettiny nousta rantoja pitkin!
Seuraavaksi Luckylle sekä Kepo että kaveri teki motivoidun hakualueen 7 variksella ja kahdella lokilla. Istuttiin Luckyn kanssa uoman rannalla siten, että se uoma jäi meidän ja kaislahakualueen väliin.
On ihanaa todeta semmonenkin juttu, että silloin tällöin vingahtelu on saatu pois Pieksämäen keikalla! Tölkkireeni rules ;) Lucky istui tarkkana ja hiljaa =) Ja millä RIEMULLA lähti luvan saatuaan noutamaan! Pari kertaa tiputti uoman vastarannalla, kehoituksesta palautti kuitenkin samantein veden yli.
Päätin vaihtaa lähetyspaikkaa vastarannalle, helpottaakseni tehtävää, sillä halusinhan treenata hakua, enkä muuta ns. kikkailua joka voi sitten pilata sen hakuilon.
Lähetyspaikan muutos toimi todella hyvin! 4 varista tuli sellastakin haipakkaa, ja suoraan käteen jokainen =) Jätettiin yksi varis noutamatta. Parempi niinkuin alkaa vääntämään, sillä nyt oli hakuinto niin mahtavaa ja vauhdikasta! Eli 6/7 saatiin hausta ja todella nopsaan.
Lucky autoon huilaamaan ja toinen koira kehiin. Siinä meni semmonen tunti, ja hain Luckyn uudestaan. Lähetys uoman sivun rannalta. Kakkosmarkkeeraus siten, että eka heitto tuli kaislikon taakse avoveteen. Tarkoitti sitä, että Luckyn piti huomata edetä tiheästä kaislikosta ulos avoveteen. Toinen heitto täysin näkyville avoveteen. Lucky päätti noutaa sen ensiksi heitetyn (ihme, mutta hyvä niin) ja suoritti sen todella nopeasti. Toinen heitto samantein myös talteen.
Seuraavaksi linjakakkosmarkkeeraus dameilla siten, että väliin jäi kaislatöyssy. Ensimmäisen toi samantein, mutta toinen teettikin pikkasen päänvaivaa. Olihan sinne damille matkaakin jo 60m. Lähti ekaks ja jäi siihen heittäjän eteen hakemaan eikä edenny enään ulospäin. Otin Luckyn uudestaan luokseni, ja vaihdoin lähetyspaikkaa n. 10m lähemmäksi ja uusi heitto. Ja niin vain poika nouti senkin =)
Loppuviikon tehtiin kaikkea kivaa mökillä kuten Kummitädin synttärilahjaksi ostamalla pallonheittimellä
http://www.biltema.fi/fi/Vapaa-aika/Kotielaintarvikkeet/Koira/Pallonheitin-47066/ markkeerauksia mereen ja maihin =) Ja Luckylla oli KIVAAAAA =) Opetin pysähtymistä ja vesiohjausta tuolla kivalla vekottimella =) Nyt pitää vaan muistaa, että koirasta saa HELPOLLA tehtyä pallohullun...meillä kun on ollut sellainen aikoinaan.. <3 Ciro <3 kikkura ;D Joskus 90-luvulla oltiin jossain Etelä Suomessa ruotsalaisten nome koulutuksessa ja sieltä mulle jäi: innosta koiraasi pallolla...ja niinpä, meillä se 'innosta pallolla' meni kyllä överiksi, ja meillä oli sitten todella pallohullu! Eli maltilla sen pallon kans!
Mikä onni ja autuus <3 Onnistuneita treenejä <3 Ja sain Luckyn suunnattoman ihailun aikaiseksi <3 Porukoita hieman ihmetytti kun Lucky ei noteerannut enään ketään muuta kuin minua <3 Niin sen pitää ollakki! Tästä taas eteenpäin....ehkä me pian uskalletaan ilmoittaa kokeeseenkin ;)
Kuvassa Lucky Kvarnhällin 'laiturilla' toukokuussa 2013
.JPG)
.JPG)