Pakkaaminen on ja muodostunu rutiiniksi, eikä siinä nokka kauaa tuhissu, kun
kaikki oli jo valmista.
Matkan varrelle on muodostunu vakio paussipaikka Paavon Sähkö (tämä nimi mulle on jääny mieleen, vaikka tuo itse kahvipaussipaikan nimi on jotain muuta...) Saarijärvellä. Siellä on nimittäin oikein kiva mettäpolku kuljettavaksi koiran kanssa =) Se on se tärkein asia kun koiran kans matkustaa!
Lisäksi siellä on parkkipaikka semmonen, että saadaan sekä auto että vaunu aina varjoon.
Heh...ja nyt tuo kahvilayrittäjäkin jo tietää mitä tilaamme sanoen : kebabit ranskalaisilla =D
Perillä olikin Muumivaunun asetteleminen pihan perälle hyvällä opastuksella. HUH sanon minä mitä tiukkia mutkia z-mallisesti. Ei sentään talon nurkkia pyöristetty, vaik senttien päästä piti ohitella. Mutta talon Isännän huipulla ammattitaitoisella opastuksella sai Kepo sen paikoilleen.
Illanviettoa saatiin viettää mukavassa seurassa saunoen höpötellen =)
LAUANTAI 17.8
Aamulla kimpassa valmistettiin kenttälounas mukaan ja eiku treenipaikalle!
Sarkkisen Tomi opasti Taran ja Luckyn pentusia ammattitaitoisesti kannustaen. Pennut oli sekä meidän, että myös Tomin mielestä todella hyviä! Miten ylpeitä noista ohjaajista pentuineen olemmekaan!!!
Paikalle oli tullut myös Hennin ja Luckyn tytär Martta <3 Martta tyttö teki myös erittäin tehokasta ja hyvällä yhteistyöllä erilaisia tehtäviä. Mahtavuutta on kyllä se, että nuo pentuset on huipuilla ohjaajilla, ja varmasti tulevat olemaan polvi polvesta parempia...innolla odottelen heidän saavutuksiaan =)
Saimme myös nähdä Taran työskentelyä lopuksi...mieletön ohjus!!! Ja miten upeasti Tara toimi
T.Hukkasen kanssa!!!
Illalla olimme aika tööttejä =) Vain minä jaksoin saunaan asti =) Jännittävä päivä maastossa ihanien ihmisten kanssa =)
SUNNUNTAI 18.8
Sunnuntai aamulla pakkailtiin taas kenttälounaat mukaan. Tänään onkin Luckyn vuoro saada
opastusta...eihei vaan MINUN vuoro oppia miten tuosta tehopakkauksesta saisin paremmin yhteistyötoimivuutta!
Eli kaikilta koirakoilta (oli paikalla muitakin oppilaita) kysyttiin mitä haluaisimme oppia, tai millaisia
ongelmia meillä on. Kerroin suoraan, että haluan oppia hallittavuutta, sillä koira kyllä osaa ja minä en =)
Jokainen koirakko ensiksi yksitellen, jotta Tomi saisi nähdä miten toimitaan. Tomi kehaisi Luckya, että sillä on isänsä tyyli työskennellä, ja että tuollaisen koiran hän haluaisi metsälle. Nimittäin Luckyn tapa on juosta suoraan rytisten heittopaikkaan ja siksakata tiukasti maasto löytääkseen noudettavan. Ja samalla rytinällä takaisin, että mitä seuraavaksi saisi noutaa =)
Tomi kertoi nähneensä Luckyn isän muutaman kerran samoissa kansainvälisissä kisoissa, ja kertoi Charlie-iskän olevan kova koira, ja että ohjaajakin on kova.
Markkeeraus...
Minun onnekseni Lucky näytti kaikki nuo 'temppunsa' treenien aikana! Eli juuri ongelmatilanteet. Oliskin ollu turha keikka, jos ei nuo olis tullu siellä eteen. Tomi sai antaa tiukat korjausohjeet, ja tein juuri niinkuin hän sanoi. Huomasin Luckyn olevan hämmästyny...'ai eikö mua heti ojennetakkaan, mikset hakenu mua pois joesta'-ilmeellä. Tomi antoi mulle tiukat ohjeet kuinka kurittaa Luckya tiukasti, kun esim ei tullut kutsusta (sekin vielä...ihan siis keskaria näytti mulle tuo koirapoika!!).
Sain kuulla jälkeenpäin Kepolta, että Tomi oli kaikille osallistujille kertonut (minun viedessä Luckyn kanssa motivoitu ohjausdami) jouduttuani Luckyn huonosta seuraamisesta Luckya hihnalla veivaamaan,
että 'katsokaa nyt miten kova koira tuo on, vaikka ohjaaja noinkin kovaa kuritti, niin koiralla on vieläkin häntä pystyssä korkealla ja sillä ilmeellä, että ai tuut säkin mukana lähetyspaikalle'.
Linja. keskelle heinikkoa yhdessä vietynä.
Treenin lopussa Tomi antoi jokaiselle palautteen. Lucky ja minä oltiin siinä viimeisinä.
Tomi sanoi, että hyvä koira, mutta vaatii todella tiukkaa ohjaajaa. Kysyin siinä vielä häneltä, että onko tämä koira nyt sellainen pehmoinen käyttölinjainen labradoori, niin hän nauroi ja sanoi, että 'ai TUOKO, tuo on todella kova koira' =D Kiitin häntä rehellisestä vastauksesta, sillä vaikka tuon tiesinkin, niin halusin kuulla sen vielä häneltäkin.
Ohjaus, pellolta ojan yli hakkuualueelle.
Walk up...
Näimme vielä Luckyn ensirakkauden Hennin treenausta, ja lähdimme sitten köröttelemään kohti Vaasaa...
Todella tyytyväisiä keskusteluja kävimme kotimatkalla...taas, jälleen kerran, saimme hyvää palautetta
ohjetta tälle yhteiselle 'matkalle' =)
No comments:
Post a Comment