Luckyn emäntä haulikon hankinta aikeissa

Nii-in...nyt VASTA alkaa tapahtumaan!

Vuonna 1996 suoritin metsästyskortin, eli jo 17v sitten. Silloin olin intoa täynnä, sillä ostimme talon joka on rekisteriin merkitty tilaksi nimellä Kvarnhäll. Kvarnhällin tila sinänsä oikeuttaa hankkia metsästysluvan maille joissa asutaan. Sain kuulla, että luvan hankkiminen on rajoitettu jopa niin, että juuri TÄLLÄ puolen tietä pääsee mukaan metsästysseuraan, mutta ei toisen puolen asukkaat.
Intoa pukkas se , että olin ostamassa uutta koiraa ittelleni, ja silloin se kohde oli kiharakarvainen noutaja.Innon aikoinaan noutoharrastukseen koiran kanssa  innostutti ensimmäisen koiran (Oscar 1992-06) kasvattajat, Eippa ja Putte  Goldgingers kennelistä.

Into vaan lopahti, koska en saanut kikkura Ciroa innostumaan riistasta, ja kultsu Oscar pelkäs paukkuja kuollakseen. Niin se vaan sitten jäi...metsästysharrastus.

Ciro ja minä Degerillä -90 luvulla.

Olen päässyt Luckyn kanssa meidän yhteiselon huipputapahtumiin hyvän ystävän kanssa tässä muutamana kertana, eli kyyhkyjahtiin ja sorsastukseen koiran ohjaajana.
Tämä ystävä alkoi ihan 'ohimennen' puhua siitä, että miksen hanki aseenkantolupaa, kun kuitenkin olisi mahdollisuus mestästys maihin tuttujen kautta, ja sitten mahdollisesti oman seuran kautta, mikäli säännöt on vielä samat kuin 1996.

Tänä vuonna täytän 50v ja olen ajatellut tehdä jotain sellaista mitä ei sitten tarvi katua kiikkustuolissa ;)

Asetta, rynnäkkökivääriä, olen käsitellyt vapaaehtoisen maanpuolustuksen kurssilla, ja jopa kultamitalin ammuin joskus 90-luvun alussa makuulta, rynkyllä.  Noh siis sisälsihän se koulutus kaikkea muutakin kuten purkaminen ja kasaaminen jne.
(kuvaa ny en sitte osannu tänne kääntää, mutta tuossa toinen vasemmalta kuivaharjoittelen rynnäkkökiväärillä)

Olin sitten vielä mm. Mikkelin suurharjoituksissa mukana, jossa jonotimme ampumaan simulaatio rynnäköllä. Silloinkin olin kuulema siinä niin hyvä, että minut siitä sitten sivuutettiin, ja suositeltiin harrastamaan ampumista...Olen sitä mieltä vahvasti, että se ampuminen on joku kyky, ja sillä ei voi kehuskella, sillä se joko on tai ei.


Metsästyskurssilla saimme sitten ampua haulikolla, enkä sillä osunu sitten laisinkaan! Niin, että se siitä hyvyydestä =) Ja Jotos kisoissa minulle ryhmä ilman muuta osoitti pistooli ammuntatehtävän, enkä sitten siinäkään onnistunu =)

Ciro ja minä Kurikan Paavalin Patikka Jotos kisoissa 1998.

Huom: Cirolla oli oma rinkka. jossa selän päälliosassa oli muovitasku, 

jossa oli vaelluskartta. Ciro kantoi omat vetensä ja ruokansa =)

Kisat kesti 2päivää. 

Tänään sitten olin Laihian Poliisiasemalla psykologi testissä aseenkantolupa asioissa.

Kysymyksiä oli 270. Aikalailla halusivat tietää onko masentuneisuutta, unettomuutta, pikaista ärtyneisyyttä=äkkipikaisuutta, alistamis haluja tai alistumis taipumuksia.  Hassuin kohta mielestäni oli se kun kysyttiin omaa mielipidettäni " Oletko mielestäsi järkevä?"...silloin alkoi naurattaa =D
Kysymyksiin piti vastata nopeesti turhia miettimättä, ja niin tein. Testi kesti 1/2h.
Lisäksi apulaispoliisipäällikkö haastatteli puolisen tuntia. Haastattelu oli kysyvä ja neuvova ja hyvin ystävällinen.

Nyt sitten odotetaan viikko kuulema, että lähettävät aseenkantoluvan postitse kotiin.  =)