Tuesday, August 27, 2013

Tuomareiden kritiikkejä...

Taipumuskoe Vehmaa  7. 5 . 2011
Tuomari Ossi Kähärä


Alokasluokan koe Vehmaa 8. 5. 2011
Tuomari Ossi Kähärä

Alokasluokan koe Närpiö 21. 5. 2011
Tuomarina Vesa Turunen


Alokasluokan koe 25. 9. 2011 Närpiö
Tuomarina A-P Fontell



Alokasluokan koe 26. 5.2012 Närpiö
Tuomarina Jyry Tuominen

Jyryn sanallinen arvostelu:
(video ei vaan näköjään onnistu =( olis ollu niin hieno sanallinen arvostelu pätkä...)

(Puuttuu vielä...joita lisään joskus =)...)

Alokasluokan koe 15.9.2013 Pietarsaari
Tuomarina Ossi Kähärä





Friday, August 16, 2013

ALOKASLUOKAN YKKÖNEN !!!!!!! VIHDOINKIN =)

SE OLI SIINÄ !!!! YKKÖNEN !!!! MAMMAN GOD DRAENG!!!

Tässä Mamma sulle PYTTY =)


Voi sitä RIEMUA ! 
Nyt tuntuu siltä, että tämä on ANSAITTU, senverran ollaan tehty töitä.
Työvoitto ongelmista, jotka ei ole suinkaan ollu Luckyn ongelmia, vaan nimenomaan
kokemattoman Mamman ongelmia. 

Itse kokeeseen valmistelin sillälailla, että 3 viikkoa ennen pyysin tuttua, mutta Luckylle vierasta avustajaa pelkästään tekemään hakua, ja seisomaan metsässä, sillä kun on on treenattu asioita eri avustajien kanssa oli Luckylle muodostunu joku 'mörkö-ongelma'.  Mutta nähtävästi se ongelma oli todella pieni ja lyhytaikainen. 
Lisäksi saatiin treeniseuraa pieneltä porukalta ja aivan uuteen paikkaan, upealle pikkulammelle. 
Viikkoa ennen käytin lokkeja, variksia ja pupua yhdistyksen yhteistreeneissä. Siellä alkoi tuntua siltä, että eiköhän tämä tästä sittenkin onnistuisi.  Pupun oli Lucky nähnyt viimeksi vuosi sitten, ja teinkin sen tutuksi kaikintavoin ja rauhallisesti. 
Tässä onnistunu hakutreeni.

Tässä jälkitreeni 200m, eli laahasin pupujäljen tuota takana näkyvää tien vierustaa, ja olin aivan varma, että Lucky palauttaisi tietä pitkin, vaan ei =)

Saimme starttinumero 14 iltapäivä ryhmään. Todella hyvä, siis minulle. Sillä sain rauhassa olla koko aamupäivän, katsellen muiden suorituksia sekäö AVO:ssa, että ALO:ssa. 
Tosin totesin vaikeimman osa-alueen olevan meille seurauttamisen suoritusten välillä, joita oli todella tiuhaan...5 siirtymää. Huh.  Itse koe oli muuten Luckylle mukava, uskaltaisko jopa sanoa, että helppo.
Sain treenattua (paineiden poistoa Luckylta) ja vaatia Luckylta hyvää luovutusta ennen koetta.
Tosin Lucky käyttäytyi ihan apinamaisesti silloin, ja aattelin ettei tästä mitään tuu, mutta mennään ny. 
Eli Luckylle tuo odottaminen oli rankempaa kuin mulle.
Tuomareina oli Juha Tenhunen (harjoittelijana) ja Jyry Tuominen. Yleisöä oli mielestäni paljon, mutta hassu juttu: en tajunnut sitä siinä suorituksen aikana ollenkaan, vaan näin vaan Luckyn =)


Aika 'nappi' arvostelu =) Eniten liikutti ja liikuttaa tuo hyvässä yhteistyössä kommentti <3 Sen eteen on tehty työtä........

Kaiken takana on monen summa ja monen iso apu, mutta ennenkaikkea Kelpo KEPON valtava tuki ja avustus <3


(Kirjoitin tämän blokauksen autossa, matkalla kohti Pieksämäkeä, katsomaan Luckyn ja Taran lapsosia, ja kouluttautumaan Sarkkisen Tomin oppeihin. Kepo ajaa ja vetää Muumivaunua perässä...)








Thursday, July 11, 2013

Tillycke LUNA og ACER !

Vietettiin Luckyn Kummitädin kanssa eilen muistelusaunailta, ja oltiin täysin tietämättömiä että olisimme voineet skoolata myös Luckyn siskon LUNAN  21.6.2013 syntyneille  pentusille =)

Tässä kuvia hellivästä äidistä:
http://www.kennelvasegaard.com/hvalpe-2013.html

Tillycke  LUNA og ACER fordi hvalpe!!! =) Forhåbentlig alle kan vaere godt! Og att alle hvalpe få et godt hjem <3
Et knus fra os till hele familie <3

http://www.kennelvasegaard.com/hvalpe-2013.html



Monday, July 8, 2013

Soutelua ja kaislatreeniä

Muutama viikko sit päätin opettaa Luckyn hyppäämään soutuveneestä noutamaan damia.

Olin lukenut Jyry Tuomisen kirjasta http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9529273037 tuon kohdan, onneksi, sillä muuten olisin tehny JUST väärin.
Nimittäin pitää soutaa niin kauas rannoista (puhun nyt saaristosta), ettei koiralle tule pieneen mieleenkään lähteä palauttamaan rantaan, vaan näkee lähimmäksi palautuskohteeksi veneen jossa ohjaaja istuu.


Tyttäreni souti merelle, ja kun katsoin olevamme tarpeeksi ulkona, heitin damin noin 5m päähän, just niin houkuttelevaksi ja lyhyeksi matkaksi, että varmasti onnistuu.
Lucky ponkas vauhdilla veneen peräosasta (nimenomaan, sillä silloin vene ei keiku kun koiran avustaa veneeseen kallon takaa yhdellä kädellä tukien, eli ei kiinni ottaen ja nostaen, vaan niin, että koira saa ikäänkuin vipuvarren ja ponkaisee itsensä ylös veneeseen kevyesti), ja lähti noutamaan vauhdilla.
Palauttaessaan näin Luckyn silmistä kuinka se vilkuili rantoja, ja kun kutsuin sitä nätisti, niin se alkoi tulla veneen perään. Toistin heiton uudestaan...ja sama juttu =) Luovutus ja ravista käsky. Onneks oli lämmintä vettä ja aurinkoa ja ohuet nopeasti kuivuvat vaatteet ;)


Toinen kerta ei sit mennykkään niinku Strömsössä, vaan niinku Kvarnhällissä...
Lähdettiin souteleen, ja minä soudin (VIRHE) kun ei ollut tarkoitus treenata. Lucky karkas veneestä (houkutus oli liian suuri kun soudin liian lähelle lintuja), huusin ku paviaani sille EI, ja onneksi se kääntyi takas veneelle ilman lintua, ja veneeseen nousu ei sitten ollutkaan niin vaan...NOH, ylös saatiin Lucky, mutta...
Se 'mutta' selvis sitten seuraavalla viikolla soutelemassa: ei se veteen hyppääminen ollutkaan niin vaan itsestään selvää =( Oli jääny pojalle jonkinasteen trauma siitä häsläyksestä veneeseen noususta. Onneksi KEPO keksi, että soudetaanpa rantaan ja lähetetään Lucky sieltä noutamaan, siis veneestä silti. Ja kaikki sujui taas niinku Strömsössä =) No problem! Palauttikin suoraan vedestä veneeseen!!! Ihan niinku pitääkin! 
Muutaman kerran sitä siinä sitten tehtiin ja jokakerta onnistuminen =)  
Tämä yllä oleva kuva onkin sitten ihan vaan souteluretkestä, koska päätin, että koira ei saa luulla saavansa noutaa jokakerta kun mennään soutuveneellä= 'aina ei tapahdu jotain, kun jonnekkin mennään'-menetelmä.

Viikko sitten sunnuntaina saatiin kutsu vanhan noutajaharrastajan mökille kaislatreenaamaan.
On siitä sittenkin ollut hyötyä opettaa Lucky palauttamaan suoraviivaisesti vettä pitkin =) Nimittäin Luckylle tehtiin kapeaan (n. 5m leveä)  ruopattuun uomaan kaislarannat sivuilla kuulomarkkeeraus. Matka oli noin 30m. Eli kävelimme lähetyspaikkaa kohti kun dami heitettiin, Lucky pelkästään kuuli heiton, ei nähnyt sitä. 
Lähetin uoman pohjukasta linjalle, ja Lucky lähti kuin ohjus osoittamaani suuntaan. Välillä oli lummelampareita, ja toistin eteen-käskyn just sitä ennen. Ihanaa oli nähdä miten Lucky LUOTTI, ja jatkoi matkaa. Sama käsky kun lampare oli loppumassa. Siitä 10m päässä dami jo olikin =)
Ja Lucky tosiaankin palautti uimalla takaisin, eikä edes miettiny nousta rantoja pitkin! 



Seuraavaksi Luckylle sekä Kepo että kaveri teki motivoidun hakualueen 7 variksella ja kahdella lokilla. Istuttiin Luckyn kanssa uoman rannalla siten, että se uoma jäi meidän ja kaislahakualueen väliin.
On ihanaa todeta semmonenkin juttu, että silloin tällöin vingahtelu on saatu pois Pieksämäen keikalla! Tölkkireeni rules ;) Lucky istui tarkkana ja hiljaa =) Ja millä RIEMULLA lähti luvan saatuaan noutamaan! Pari kertaa tiputti uoman vastarannalla, kehoituksesta palautti kuitenkin samantein veden yli. 
Päätin vaihtaa lähetyspaikkaa vastarannalle, helpottaakseni tehtävää, sillä halusinhan treenata hakua, enkä muuta ns. kikkailua joka voi sitten pilata sen hakuilon. 
Lähetyspaikan muutos toimi todella hyvin!  4 varista tuli sellastakin haipakkaa, ja suoraan käteen jokainen =) Jätettiin yksi varis noutamatta. Parempi niinkuin alkaa vääntämään, sillä nyt oli hakuinto niin mahtavaa ja vauhdikasta! Eli 6/7 saatiin hausta ja todella nopsaan.

Lucky autoon huilaamaan ja toinen koira kehiin. Siinä meni semmonen tunti, ja hain Luckyn uudestaan. Lähetys uoman sivun  rannalta. Kakkosmarkkeeraus siten, että eka heitto tuli  kaislikon taakse avoveteen. Tarkoitti sitä, että Luckyn piti huomata edetä tiheästä kaislikosta ulos avoveteen. Toinen heitto täysin näkyville avoveteen. Lucky päätti noutaa sen ensiksi heitetyn (ihme, mutta hyvä niin) ja suoritti sen todella nopeasti. Toinen heitto samantein myös talteen. 
Seuraavaksi linjakakkosmarkkeeraus dameilla siten, että väliin jäi kaislatöyssy. Ensimmäisen toi samantein, mutta toinen teettikin pikkasen päänvaivaa. Olihan sinne damille matkaakin jo 60m. Lähti ekaks ja jäi siihen heittäjän eteen hakemaan eikä edenny enään ulospäin. Otin Luckyn uudestaan luokseni, ja vaihdoin lähetyspaikkaa n. 10m lähemmäksi ja uusi heitto. Ja niin vain poika nouti senkin =) 

Loppuviikon tehtiin kaikkea kivaa mökillä kuten Kummitädin synttärilahjaksi ostamalla  pallonheittimellä http://www.biltema.fi/fi/Vapaa-aika/Kotielaintarvikkeet/Koira/Pallonheitin-47066/ markkeerauksia mereen ja maihin =) Ja Luckylla oli KIVAAAAA =) Opetin pysähtymistä ja vesiohjausta tuolla kivalla vekottimella =) Nyt pitää vaan muistaa, että koirasta saa HELPOLLA tehtyä pallohullun...meillä kun on ollut sellainen aikoinaan.. <3 Ciro <3 kikkura ;D Joskus 90-luvulla oltiin jossain Etelä Suomessa ruotsalaisten nome koulutuksessa ja sieltä mulle jäi: innosta koiraasi pallolla...ja niinpä, meillä se 'innosta pallolla' meni kyllä överiksi, ja meillä oli sitten todella pallohullu! Eli maltilla sen pallon kans!

Mikä onni ja autuus <3 Onnistuneita treenejä <3 Ja sain Luckyn suunnattoman ihailun aikaiseksi <3 Porukoita hieman ihmetytti kun Lucky ei noteerannut enään ketään muuta kuin minua <3 Niin sen pitää ollakki! Tästä taas eteenpäin....ehkä me pian uskalletaan ilmoittaa kokeeseenkin ;)

Kuvassa Lucky Kvarnhällin 'laiturilla' toukokuussa 2013




Tuesday, June 25, 2013

Nome Juhannus Laukaalla =)

Jännitys oli valtava kun pakattiin Muumitaloa Laukaalle hyvien Ystävien Juhannuksen viettoon =)
Mietin siinä tavaroita kuskatessa Muumitaloon, että ei mahtuis kaikki jos vaan tuohon Volvoon pitäis kaikki pakata. Onneksi tuo KEPO aikoinaan tämän vaunun kekkas!

Niin rikottiin 16v traditio: olemme viettäneet Juhannusta aina medän puutarhassa Hyvien Ystävien kanssa, juhannusloitsuineen, -saunoineen, -syömisineen ja juomisineen.  Aina on nuo Juhannukset
ollu tosi tosi ihania, mutta nyt Kepo keksi että viettäisimme Juhannuksen toisella tavalla: treenaten
huippujen kanssa ja viettäen höpötys aikaa samaa lajia harrastavien kanssa.

'I'm watching you' 
Muumitalon vartija matkalla kohti Nome Juhannusta =)

Pääsimme perille siinä klo 14 aikaan, ja heti reenikamppeet päälle ja menox. Mentiin kävelymatkan
päähän kesantopellolle. Meitä oli iso porukka siinä tavallaan kahdessa ryhmässä. Olin tyytyväinen Luckyyn: ei inahdustakaan, pysyi paikalla rauhallisesti vaikka rivistä lähti toinen noutamaan.
Viereinen Karma-tyttö siinä vähän kiinnosti, mutta teki töitä kunnolla. Yhden ja viimeisen mokasin itse: kouluttaja antoi minun päättää lähetänkö koiran markkeeraukselle (jota Lucky ei nähnyt kunnolla), ja minä hölmönä sen sitten lähetin, eikä koiralla tietenkään ollut muistikuvaa, eikä siis löytänyt damia. Sain siitä sitten tiukkaa palautetta, ja aiheesta. Eli taas opin jotain =) Tarkoittaa sitä, etten olisi saanut lähettää...Mutta eka markkeeraus meni huippu upeesti! Ja sitten toinen ohjaus meni huipusti, ja olin oikeesti niiiiiiiiin tyytyväinen kun Lucky pysähtyi pillistä istumaan, ja sain siitä ohjattua damille oikealle =) Tuntui ihanalta kun kouluttaja kehui Luckya!


Sää oli kaikkina kolmena päivänä todella suotuisa: puolipilvistä, ja pikkusen tuulikin. Hyttysiä ei laisinkaan, mutta toisena päivänä oli sit paarmoja, jotka kiusas Luckya. Vieressä istui vaalea labukka, eikä sen kimpussa ollut yhden ainoatakaan paarmaa...? 



Toisena päivänä oltiin sitten toisella, niitetetyllä, pellolla. Harmittaa kun ei ollut kukaan filmaamassa Luckyn ohjausta pellolta pikkulammen yli maihin, jossa oli dami. Matkaa n. 40m. Lucky toimi esimerkillisesti <3 Suoraviivaisesti yli veden ja ylös maihin, ja pysähtyi paikallistamis pillistä etsimään. JA mikä oli tosi upeeta, oli sen palautus SUORAviivaisesti takaisin mulle =) Että tuntui hyvältä, kun kouluttaja kehui KEPOLLE Luckyn suoritusta loistavaksi! Itsekin siinä sydän pakahtuen onnesta!

Tässä sitten kolmas päivä.Mentiin todella 'kumpareiseen'maastoon näin Pohojalaaselle =)
Ihan oikeesti sai kavuta ylös ja alas. Kuten yksi osallistuja Pohjanmaalta sanoi: jos tämä olisi meilläpäin, niin tässä olisi varoituskyltti ja aidattu ja mahdollisesti vielä köysi apuna,että pääsis kapuamaan ylös ja 
alas ;) Oli motivoituja ohjauksia, markkeerauksia. Ja kuten tässä kuvassa, niin markkeeraus tuli todella jyrkkään ylämäkeen ja lähetys tapahtui toiselta ylämäeltä. Eli koira kun lähti, niin sen piti ensin laskeutua alas, ja sieltä nousta ylös ja vielä muistaa mihin dami oli tippunu. Lisäksi maasto oli todella tiivistä uutta pikkupuuta täynnä.  Tästä Lucky tykkäs =)
Tuossa kuvassa on avustaja pienenä punaisena pilkkuna vasemmalla ylhäällä. Lähetyspaikka oli myös vasemmalla. Tämä missä osallistujat on, oli odotuspaikka. 

Kun lopetimme, teki Lucky kaikkensa, että saisi hypätä autoon =) Oli se senverran väsyny Juhannuksesta =) Mahtava, kerrassaan mahtava Juhannus!!! Ihania kannustavia harrastajia ympärillä <3
Tuli paljon uusia tuttavuuksia! Tästä on hyvä jatkaa <3

Thursday, June 20, 2013

Haulikko....?

Niin...ei  se sen pidempää otsikkoa tarvi.

Olen nyt kokeillut hyvän aktiivisen metsästys Ystävän avulla 3 haulikkoa.




Tein 270 psykologisen  kysymyksen käsittävän testin,  jonka lisäksi olin poliisipäällikön keskustelussa/haastattelussa, ja tiukoissa kysymysten tulvassa.  Ihan helpolla ei aseenkantolupa  heru nykyään! Ja se on todella hyvä. Nimittäin kaikki nämä muutaman vuoden aikana tapahtuneet hirveät ampumis tapahtumat ovat tarkentaneet aseenkantolupien myöntämisiä.
Noista kysymyksistä ei niin vaan selviä helpolla ;)

5 päivää ja lupa puoliautomaattiin oli postilaatikossa. Samantein ilmoitin metsästys  Ystävällleni uutisesta. Sovittiin sopiva tapaaminen paikalliseen eräliikkeeseen. Saatiin erittäin hyvää palvelua, ja sain kokeiltavaksi (kiitos metsästys Ystäväni luvin) Italialaisen kauniin puoliautomaatin, jossa puuta ja kauniiita kuvioita metalliosassa, päällekkäispiipuisen puu ja kauniisti kuvioidun metalliosan.

Kävimme kokeilemassa ampumaradalla noita ja myöskin sain kokeilla Ystäväni Benelli M2.
Pelkäsin ja jännitin ihan hirveesti tuota kokeilua...siksi että oikea olkapääni on leikattu 2vuotta sitten, ja
sitä kokemusta en enään halua uusia.
Ystäväni oli jo aiemmin opettanut minua oikeaan ampuma asentoon, siten että kroppa joustaa ammuttaessa, eikä potkun pitäisi siten tuntua niin pahalta.
Mutta siltikin...kävin mielessäni monen monituista kertaa ennen ensimmäistä ampumista, että jaa-a näin hullu sitä ihminen on ja pilaa ihan itte ittensä. Ettei sitten passaa valitella jälkeenpäin!



Laitettiin 3 savikiekkoa maahan nojaamaan kiviin...
Ja sitten...itsestään selvästi Ystäväni antoi ensimmäisen haulikon käteeni, sanoi että:
No nyt siitä vaan =) ....uuuhhhh...Nostin, tähtäsin...eiku laskin takas alas! Oli pakko hengittää..
ja sitten nostin uudestaan, tähtäsin ja AMMUIN =) Ja mikä HÄMMÄSTYS! Eihän se potkaissu ollenkaan NIIIIN kovaa kuin kuvittelin! Mikä voiton tunne!!! Mä tein sen !!!

No siitä sitten ammuin kaikilla kolmella, ja totesin, että se Benelli M2 oli kuiteski hmmm...miten sen nyt sanois...kuin jatke itsestäni, ei liian raskas mistään päästä, ei tuntunut liian pitkälle, asettui olkapäähän luontevasti.
Päällekkäispiippuinenkaan ei nyt niin paljon kovempaa potkaissu, mutta hmmm...ainakaan juuri tuo haulikko ei tuntunut omalta. Ihme juttu, sillä nimittäin juuri tuo päällekkäispiippuinen tuntui 'kotisovituksessa' peilin edessä  hyvältä.
Ja se kaunein, eli ensimmäinen, ei tuntunut ollenkaan omalta!
Niin...se kaunein...Sillä olinhan sanonut Ystävälleni, että kun ja jos ostan itselleni haulikon, niin haluan sen olevan KAUNIS =) Nopeesti se kauneus ajatus vaan kariutui ;D

Nyt on ollut 'pakollista' hiljaiseloa tuon haulikon hankinnan suhteen, sillä elämässä on muuta suurempaa asiaa tekeillä joka vie ihan kaiken ajan ja ajatuksen.
Mutta eiköhän se oma haulikko siellä jossain odottele minua =) Ja hurjan paljon harjoittelua!!!





Fixodida vaihtui tuttuun ja turvalliseen Bayvanticiin

Ollaan nyt käytetty Fixodida zx  http://www.mustijamirri.fi/tuote/fixodida-zx-punkkisuoja-tabletti-120-tabl/028865/ tabletteja melkein purkillinen. Laskin jääneet pillerit ja niitä olisi ollut vielä viikoksi...

Kokeilu alkoi 27.4 ja loppui 19.6.2013.

En enään halunnut jatkaa, sillä uskoni noihin tabletteihin loppui oikeastaan jo viikko sitten kun poimin Luckyn kyljestä punkin...taas.
Tuon Fixodidan aikana olen poiminut 4 punkkia, noin viikon välein.
Viikko sitten löytyi Luckyn kyljestä (ihme paikka, sillä yleensä ovat olleet jossain taipeissa, kuten korvien takana ja nivusissa) lihavaksi päässy punkki.
Olen ollut todella tarkka joka päiväisessä annostelussa, joten siitä ei ainakaan ole kysymys.

Ollaan vietetty tässä 1,5 kk aikana aikaa Vaasan saaristossa, jossa on kaislaa ja muuta tiivistä aluskasvillisuutta. Lisäksi kesantopellolla olimme treenaamassa pari viikkoa sitten. Eli sanoisin, että normi kaupunkilaiskoiraa enemmän semmoisissa paikoissa joissa punkkeja taatusti on.

Laitoin eilen Bayvanticin Luckylle.  http://bayvantic.fi/
Ainoa huono homma Bayvanticissa on se, että koiraan ei saa koskea ennenkuin annostus on täysin kuivunut, ja ei saa uittaa 48h.  Lucky ei ole koskaan reagoinut Bayvanticiin millään lailla. Olemme käyttänyt sitä ihan pennusta saakka joka kesä....

Olemme lähdössä Juhannukseksi Nome koulutukseen, enkä halua ottaa sitä riskiä, että saan poimia Luckysta lisää punkkeja. Enkä sitäkään, että Luckyn mukana kantautuu punkkeja meihin.