todella vaikea aika minulle henkisesti, todella.
Luojan kiitos Ystäväni sanoi, että perustaisin suljetun Lucky Team ryhmän Facebookiin <3 Ja sen kautta siten olenkin viikottain pyytänyt teamiläisiä 'varaamaan' lenkkiajat. Kepohan on aina arkipäivisin reisussa pois kotoa monen sadan kilsan päässä, ja vain viikonloppuisin kotona.
Kepo on muuten aina viikonloput lenkittänyt Luckyn kunnolla n. 3.5km mettälenkeillä ja 'ryck och slit'- lenkeillä.
Koiran hoito on ollut minulle suurin huolen aihe koko saikun aikana. Vaikkakin suuri helpotus on ollut se, että asumme Kvarnhällissä jossa koko piha on aidattu ja olen voinut päästää Luckyn ulos ovesta. Luckyhan menee kyllä pissulle (käskystä) muttei tee isompia asioita omaan pihaan.
Olen syvästi kiitollinen tälle Lucky Team porukalle...niin syvästi. Ovat tulleet ja vieneet Luckyn omien kiireidensä lomassa tunnin lenkeille joka päivä! Kaikenlisäksi olen Luckyn ansiosta saanut nauttia näiden ihmisten ihanasta seurasta, ja saanut tuntea suurta huolenpitoa ja välittämistä, aidosti.
Elämän ohjeitakin olen saanut roppakaupalla...sellaisia neuvoja, joita ei saa kun elämä on hektistä työn ja arjen suorittamista, kun ei ole aikaa...Olen saanut tavata ihania ja aitoja ja välittäviä ja elämälle nöyriä ja VOIMAKKAITA ihmisiä. Ilman tätä onnettomuutta en olisi koskaan saanut kokea tällaista. Kiitos siitäkin, että katkaisin jalkani ja sain Luckyn ansiosta tällaisen elämän opetus jakson! Olen ikuisesti kiitollinen näistä avuista ja toivon, että saisin tämän avun antaa kiertoon!
Olen joutunut onnettomuuteni myötä myös nöyrtymään...nöyrtymään sillälailla, että olen osannut antaa Luckyn toisen ohjattavaksi nomessa. Tajusin sen jossain vaiheessa, että en voi olla niin itsekäs, että koirani pitäisi kärsiä onnettomuudestani. Kärsiä sillälailla, ettei pääsisi toteuttamaan sitä mihin se on luotu: tekemään töitä noutamalla. Jos olisin tiukasti pitänyt kiinni omista hyyyyvin tiukoista periaatteistani koiran ohjaajana, olisin tylsistyttänyt työtä rakastavan koirani. Terveenä olen ollut vain minä ja vain minä ainoa ohjaaja Luckylle.
Jotain joskus pikkujuttuja tehnyt omassa puutarhassa (kepo vieny dameja pitkin Kvarnhälliä) kun olen istunu paikalla. Ihan vaan, että pysyy 'käynnissä'. Olen vaatinut tiukasti sivulle tulon luovutuksen jälkeen ja tottelevaisuutta tarkasti suoritusten väleissä.
Kysyin jo jokin viikko sitten Luckyn Kummitädiltä, että haluaisko hän startata Luckyn kanssa nome B kokeessa. Kummitäti on harrastanut nome B:tä jo melki 30v ja hänellä on ollut yksi käyttövalio labbis uros ja toinen labbis uros jolla pääsi VOI luokkaan asti ja nyt uusi käyttölabbisuros pentu.
Ja hän lupautui hetken mietittyään =) Iso lupaus ja päätös...Tuntien Kummitädin, tiesin että hän todellakin sitoutuu tähän ja samalla aloin sääliä häntä sillä hän ei tunne (eikä kukaan) oikoteitä Luckyn treenaamisiin . Kunnioitettavaa!
Kummitäti on nyt treenannut Luckyn kanssa joka viikko. Ilman että olisin ollut mukana, vaan olen jäänyt kotiin ihan siksikin etten ole pystynyt lähtemään mukaan. Hän tehnyt johdonmukaisesti eri asioita tottelevaisuudesta eri tehtäviin damien kans ja sitten riistan kans. Joskus on mennyt hyvin ja välillä ei =D Ihan ja juuri samoilla ongelmilla joita mulla ja Luckyllakin on tähän asti ollut.
Nyt sitten tulevan lauantaina Lucky STARTTAA nome b kokeessa!!! The Kummitädin ohjaamana!
Sydämestäni toivon, että palkittaisiin!
No comments:
Post a Comment